Renaissance (yhtye)

Renaissance on englantilainen sinfonista progressiivista rockia edustava yhtye, jonka suosio oli suurimmillaan 1970-luvulla. Yhtye menestyi paremmin Yhdysvalloissa kuin kotimaassaan. Sinfonisuutta yhtyeen levyille toi muun muassa yhteistyö Royal Philharmonic Orchestran kanssa.

Englantilaisen rhythm and blues -yhtyeen The Yardbirdsin hajottua kesäkuussa 1968 yhtyeen laulaja Keith Relf ja rumpali Jim McCarty perustivat aluksi akustisen folk-duon nimeltä Together.^[1]

Renaissance-yhtyeen ensimmäiseen kokoonpanoon tulivat lisäksi basisti Louis Cennamo, kosketinsoittaja John Hawken ja laulajaksi Relfin nuorempi sisar Jane Relf. Myöhemmin yhtyeen hovisanoittajaksi saatiin Cornwallissa asuva eksentrinen runoilija Betty Thatcher, alkujaan Newsinger. Hän oli kouluaikoina tutustunut Jane Relfiin ja edelleen tämän veljeen Keithiin. Yardbirds- kokoonpanosta poiketen Keith Relf toimi kitaristina laualaen vain taustoja.

Vuonna 1969 julkaistiin yhtyeen nimeä kantanut esikoisalbumi. Yhtyeen kokoonpanossa tapahtui muutoksia, ja vuonna 1971 Jane Relfin tilalle laulajaksi tuli 24-vuotias Annie Haslam, joka oli toiminut vaatesuunnittelijana ja suorittanut jonkin verran lauluopintoja oopperalaulaja Sybil Knightin johdolla. Haslamin kuulaan lauluäänensä kerrotaan kattaneen parhaimmillaan viisi oktaavia.^[2]

Vuonna 1972 julkaistulla kolmannella albumilla Prologue mukana olivat basisti Jon Camp, kitaristi Rob Hendry, rumpali Terence Sullivan ja pianisti John Tout. Albumin nimikappale käynnistyy Frédéric Chopinin ”Vallankumousetydillä” ja siinä on muitakin vaikutteita klassisesta musiikista, kuten Bachin preludeista.^[3] Hendry jätti kuitenkin pian yhtyeen. Tilalle tuli kitaristiksi Michael Dunford, joka vastasi sittemmin suurimmaksi osaksi yhtyeen musiikista Toutin ohella.

Vuonna 1974 ilmestyi albumi Ashes Are Burning, joka nousi Yhdysvaltain albumilistalla sijalle 171. Albumilla radiosoittoon sopivia lyhyempiä kappaleita edusti ”Carpet of the Sun”. Vielä samana vuonna julkaistiin albumi Turn of the Cards. Sen päätösraita ”Mother Russia” on yhtyeen tunnetuimpia teoksia. Sen sanoitus on saanut vaikutteita Aleksandr Solženitsynin romaanista Ivan Denisovitshin päivä ja yleensäkin kirjailijan sananvapaudesta. Korkeimmillaan albumi oli Yhdysvalloissa sijalla 97.

Vuonna 1975 ilmestyi albumi Scheherazade and Other Stories, jonka avauskappaleeseen ”Trip to the Fair” John Tout on saanut vaikutteita Dmitri Šostakovitšilta. Albumi nousi Yhdysvaltain listalla sijalle 48.

Vuonna 1977 ilmestyi livetuplan jälkeen albumi Novella ja vuonna 1978 A Song for All Seasons, jolla on muun muassa kappale ”Closer Than Yesterday” sekä folk-vaikutteinen kappale "Back Home Once Again". Se on ollut televisiosarjan The Paper Lads tunnussävel ja julkaistu myös singlenä, mutta ilman suurempaa menestystä.^[2] Tässä vaiheessa yhtye oli saamassa suosiota myös kotimaassaan, mutta ns. uuden aallon myötä Renaissancen ura alkoi hiipua, vaikkakin se julkaisi vielä muutamia albumeita.

1. ↑ Soundi kirja Heavyrock toim. Jorma-Veikko Sappinen 1978 ISBN 951-99188-3-3
2. ↑ ^{a b} Tapio Korjus: RENAISSANCE A Song for All Seasons. (Levyarvostelu) Soundi, 1978, 4. vsk, nro 7, s. 57. Pirkkala: Lehtijussi Oy.
3. ↑ Nousevan auringon talo, YLE Radio Suomi, 11. elokuuta 2008, toim. Jake Nyman